Opintojakso Kunto1

1. Mitä sinulle on jäänyt kunto 1 opintojaksolta mieleen? Uusia asioita, havaintoja, kokemuksia?

2. Miten omasta mielestäsi opinnot ovat edenneet opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti? Millaista ohjausta olet saanut opettajilta? Saitko sellaista mitä tarvitset?

3. Mitä odotat/toivot kevään Kunto 2-opintokokonaisuudelta?

Kunto 1:sen opintojaksolta jäänyt mieleen erilaiset kuntoutumisen muodot sekä

lähihoitajan rooli kuntoutumisprosessissa. Omat kokemukset alkoholistiperheessä eläneenä tietysti

mielessä vahvasti ja koen saaneeni uutta näkökulmaa asioihin.

Ensimmäistä kertaa omat voimavarani olivat niin lopussa, että koen että opintoihin tuli

hetkellinen stoppi. Oman elämän asiat tahtomatta seurasivat kouluun ja tuli burnout. Pelottavaa

siitä teki sen, että kuitenkin tietää opiskelevansa kutsumusammattiin jolloin odotukset itselle myös hipovat

kattoa. Pitää opetella antamaan itselle löysää siinämäärin, ettei opintojen aikana muutu

tulevasta lähihoitajasta tulevaksi potilaaksi. 

Keväältä odotan paljon uutta, koska kunto-jaksolla seilaamme minulle täysin vierailla vesillä. Hoidon-jakso

oli vanhan palauttamista mieleen kun taas nyt minulle täysin uutta tietoa ja taitoa luvassa. Työssäoppiminen

jännittää, kun pääsen näyttämään kynteni mielenterveyspuolella.

Aistivammat

Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Se voi olla synnynäinen tai sairauden/onnettomuuden seurauksena kehittynyt, myös ikääntymisen yhteydessä aistit heikentyvät.

Kuulovammainen ihminen on kuuro tai se on heikentynyt huomattavasti. Kuulovamman aiheuttava vaurio sijaitsee ulo,väli tai sisäkorvan alueella. Sen voi aiheuttaa, esimerkiksi perinnölliset tekijät, tapaturmat, synnytyksen aikainen komplikaatio, sairaudet tai kova melu. Kuulovamma vaikeuttaa jokapäiväistä elämää. Kuulovamma on ensisijaisesti kommunikaatiovamma, mutta siihen liittyy myös motorisia häiriöitä, mm. tasapaino- ja rytmikyky, kordinaatio, korkeamotoriset liikkeet sekä reaktio- ja liikenopeus.

Näkövammainen ihminen on sokea tai näkökyky on heikentynyt suuresti. Niinkuin kuulovamma, myös näkövamma aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiväisissä elämän toimissa. Se voi ilmetä muutoksina näöntarkkuudessa, kontrastiherkkyydessä, värinäössä ja valoadaptaatiossa. Yleisimmät syyt Suomessa ovat näköratojen ei-synnynnäiset viat, synnynnäiset kehityshäiriöt, verkkokalvon perinnölliset rappeutumat sekä tapaturmat. Lapsilla syyt ovat yleisimmin synnynnäisiä kehityshäiriöitä tai näköratavikoja. Yleisimpiä käytännön ongelmia, joita näkövamma aiheuttaa liikkumisessa, asioimisessa sekä ympäristön hahmottamisessa:

• suunnistaminen
• etäisyyksien arviointi
• tasaerojen havaitseminen
• puutteellinen värinäkö
• hämäräsokeus
• häikäistyminen
• puutteellinen näkökenttä
• sopeutumattomuus valaistustason muutoksiin
• kompastuminen, putoaminen tai törmääminen
• kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella
• vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä
• katsekontaktin huomaaminen tai siihen vastaaminen

Mielenterveyskuntoutujan, jolla on aistivamma tai aistin yli-tai aliherkkyys tulisi erityisesti ottaa huomioon asiakkaan voimavarat ja hänen toimintakykynsä kaikilla kolmella osa-alueella. Esimerkiksi jos asiakas kärsii aistiharhoista niin hoitajana tulisi miettiä, että onko asiakas harhainen vai kärsiikö aistin yliherkkyydestä. Voimavarat huomioon otetaan toki kaikkien asiakasryhmien parissa.

KESKEN!

( www.wikipedia,fi, www.esteeton.fi, www.terveyskirjasto.fi, www.nkl.fi,