Kuulovammainen ihminen on kuuro tai se on heikentynyt huomattavasti. Kuulovamman aiheuttava vaurio sijaitsee ulo,väli tai sisäkorvan alueella. Sen voi aiheuttaa, esimerkiksi perinnölliset tekijät, tapaturmat, synnytyksen aikainen komplikaatio, sairaudet tai kova melu. Kuulovamma vaikeuttaa jokapäiväistä elämää. Kuulovamma on ensisijaisesti kommunikaatiovamma, mutta siihen liittyy myös motorisia häiriöitä, mm. tasapaino- ja rytmikyky, kordinaatio, korkeamotoriset liikkeet sekä reaktio- ja liikenopeus.
Näkövammainen ihminen on sokea tai näkökyky on heikentynyt suuresti. Niinkuin kuulovamma, myös näkövamma aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiväisissä elämän toimissa. Se voi ilmetä muutoksina näöntarkkuudessa, kontrastiherkkyydessä, värinäössä ja valoadaptaatiossa. Yleisimmät syyt Suomessa ovat näköratojen ei-synnynnäiset viat, synnynnäiset kehityshäiriöt, verkkokalvon perinnölliset rappeutumat sekä tapaturmat. Lapsilla syyt ovat yleisimmin synnynnäisiä kehityshäiriöitä tai näköratavikoja. Yleisimpiä käytännön ongelmia, joita näkövamma aiheuttaa liikkumisessa, asioimisessa sekä ympäristön hahmottamisessa:
- suunnistaminen
- etäisyyksien arviointi
- tasaerojen havaitseminen
- puutteellinen värinäkö
- hämäräsokeus
- häikäistyminen
- puutteellinen näkökenttä
- sopeutumattomuus valaistustason muutoksiin
- kompastuminen, putoaminen tai törmääminen
- kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella
- vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä
- katsekontaktin huomaaminen tai siihen vastaaminen
Mielenterveyskuntoutujan, jolla on aistivamma tai aistin yli-tai aliherkkyys tulisi erityisesti ottaa huomioon asiakkaan voimavarat ja hänen toimintakykynsä kaikilla kolmella osa-alueella. Esimerkiksi jos asiakas kärsii aistiharhoista niin hoitajana tulisi miettiä, että onko asiakas harhainen vai kärsiikö aistin yliherkkyydestä. Voimavarat huomioon otetaan toki kaikkien asiakasryhmien parissa.
KESKEN!
( www.wikipedia,fi, www.esteeton.fi, www.terveyskirjasto.fi, www.nkl.fi,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti