Opintojakso Kunto1

1. Mitä sinulle on jäänyt kunto 1 opintojaksolta mieleen? Uusia asioita, havaintoja, kokemuksia?

2. Miten omasta mielestäsi opinnot ovat edenneet opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti? Millaista ohjausta olet saanut opettajilta? Saitko sellaista mitä tarvitset?

3. Mitä odotat/toivot kevään Kunto 2-opintokokonaisuudelta?

Kunto 1:sen opintojaksolta jäänyt mieleen erilaiset kuntoutumisen muodot sekä

lähihoitajan rooli kuntoutumisprosessissa. Omat kokemukset alkoholistiperheessä eläneenä tietysti

mielessä vahvasti ja koen saaneeni uutta näkökulmaa asioihin.

Ensimmäistä kertaa omat voimavarani olivat niin lopussa, että koen että opintoihin tuli

hetkellinen stoppi. Oman elämän asiat tahtomatta seurasivat kouluun ja tuli burnout. Pelottavaa

siitä teki sen, että kuitenkin tietää opiskelevansa kutsumusammattiin jolloin odotukset itselle myös hipovat

kattoa. Pitää opetella antamaan itselle löysää siinämäärin, ettei opintojen aikana muutu

tulevasta lähihoitajasta tulevaksi potilaaksi. 

Keväältä odotan paljon uutta, koska kunto-jaksolla seilaamme minulle täysin vierailla vesillä. Hoidon-jakso

oli vanhan palauttamista mieleen kun taas nyt minulle täysin uutta tietoa ja taitoa luvassa. Työssäoppiminen

jännittää, kun pääsen näyttämään kynteni mielenterveyspuolella.

Aistivammat

Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Se voi olla synnynäinen tai sairauden/onnettomuuden seurauksena kehittynyt, myös ikääntymisen yhteydessä aistit heikentyvät.

Kuulovammainen ihminen on kuuro tai se on heikentynyt huomattavasti. Kuulovamman aiheuttava vaurio sijaitsee ulo,väli tai sisäkorvan alueella. Sen voi aiheuttaa, esimerkiksi perinnölliset tekijät, tapaturmat, synnytyksen aikainen komplikaatio, sairaudet tai kova melu. Kuulovamma vaikeuttaa jokapäiväistä elämää. Kuulovamma on ensisijaisesti kommunikaatiovamma, mutta siihen liittyy myös motorisia häiriöitä, mm. tasapaino- ja rytmikyky, kordinaatio, korkeamotoriset liikkeet sekä reaktio- ja liikenopeus.

Näkövammainen ihminen on sokea tai näkökyky on heikentynyt suuresti. Niinkuin kuulovamma, myös näkövamma aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiväisissä elämän toimissa. Se voi ilmetä muutoksina näöntarkkuudessa, kontrastiherkkyydessä, värinäössä ja valoadaptaatiossa. Yleisimmät syyt Suomessa ovat näköratojen ei-synnynnäiset viat, synnynnäiset kehityshäiriöt, verkkokalvon perinnölliset rappeutumat sekä tapaturmat. Lapsilla syyt ovat yleisimmin synnynnäisiä kehityshäiriöitä tai näköratavikoja. Yleisimpiä käytännön ongelmia, joita näkövamma aiheuttaa liikkumisessa, asioimisessa sekä ympäristön hahmottamisessa:

• suunnistaminen
• etäisyyksien arviointi
• tasaerojen havaitseminen
• puutteellinen värinäkö
• hämäräsokeus
• häikäistyminen
• puutteellinen näkökenttä
• sopeutumattomuus valaistustason muutoksiin
• kompastuminen, putoaminen tai törmääminen
• kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella
• vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä
• katsekontaktin huomaaminen tai siihen vastaaminen

Mielenterveyskuntoutujan, jolla on aistivamma tai aistin yli-tai aliherkkyys tulisi erityisesti ottaa huomioon asiakkaan voimavarat ja hänen toimintakykynsä kaikilla kolmella osa-alueella. Esimerkiksi jos asiakas kärsii aistiharhoista niin hoitajana tulisi miettiä, että onko asiakas harhainen vai kärsiikö aistin yliherkkyydestä. Voimavarat huomioon otetaan toki kaikkien asiakasryhmien parissa.

KESKEN!

( www.wikipedia,fi, www.esteeton.fi, www.terveyskirjasto.fi, www.nkl.fi,

Vanhusten viriketoiminta ja lääkkeiden jakaminen

Jaoin yksikössä toista kertaa lääkkeitä ja jännitti hirveästi kun ensimmäinen kerta oli koulussa. Jaoin kuitenkin tärisevin käsin oikein ja tuli hyväolo kun jotain oli koulunpenkiltä jäänyt päähänkin.

Yritin työssäoppimisen aikana keksiä tapoja kehitellä virikkeitä vanhuksille ja aina aikaa ollessa toteuttaa niitä heidän kanssaan. Kävelytin yksikön sisällä ja ulkona, kannustin polkemaan kuntopyörällä minun valvoessani, laitoin musiikkia soimaan, tein palapelejä ja vein ulos sekä luin välillä lehtiä heidän kanssaan.

Loppujenlopuksi hoidon-ja huolenpidon kentästä jäi hyvä maku suuhun. Pidin työpaikasta paljon ja työkavereista. Ilmapiiri oli hyvä vaikka niinkuin jokapaikassa huomasin muutamia kehittämiskohteita ja kohtasin tilanteita joiden minun mielestäni olisi pitänyt mennä toisin. Sain lopullisen selkeyden siihen, ettei vanhustyö ole minun juttuni vaikka omatunto yrittäisikin kyseenalaistaa sitä, koska tarve siellä on aivan järkyttävä. Jos lähtisin erikoistumaan vanhuspuolelle niin toteuttaisin sen mitä varmimmin kotihoitona, koska oma koti ja siellä tehdyt muistot voivat olla hyvinkin apuvälineitä esimerkiksi muistisairauden saralla. Tässäkin tapauksessa haluaisin yksikköön töihin jossa olisi tarpeeksi henkilökuntaa jottei kotihoito muistuttaisi heitteillejättöä ja hoidon lisäksi vanhuksella olisi myös seuraa sekä viriketoimintaa.

Näyttöviikko meni mielestäni hyvin vaikka jännityksellä odotan arviointikeskustelua, koska teoriapuoli on minulle aina ollut haasteellinen osa-alue. Olen äitini tapaan käytännöntyyppi ja tehdä osaan, mutta miksi teen miten teen. Sen selittäminen tuottaa harmaita hiuksia ja ahdistusta, mutta aion valmistautua ja tehdä parhaani niinkuin aina!

INR, painehaava ja fiiliksiä

Eli työssäoppiminen alkoi taas ja niskavillat pystyyn nostattavasta näyttösuunnitelmasta puhetta oli jo ensimmäisenä päivänä. Tunteita herätti kahden asiakkaan kuolema, erityisesti yksi jonka kanssa koin lähentyneeni ensimmäisen työssäoppimisjakson aikana. Mieleen painui myös keskustelu yhden asiakkaan kanssa kun tämä hämmentyi kun ei muistanutkaan taas asuvansa hoivakodissa. Sydäntä sattui nähdä toinen niin hämmentyneenä, mutta koetin parhaani mukaan luoda turvallisen ja mahdollisimman selkeän olon edes hetkeksi.

Seurasin sivusta painehaavan hoitoa kantapäässä. Haava oli mennyt parempaan suuntaan. Hoitajat irrottivat vanhat, eritteiset siteet ja puhdistivat haavaa. Minulle tämä oli yksi uusi ja mielenkiintoinen kokemus sillä varsinkin syvät haavat ja haavaumat ovat minulle melko uutta. Enkä ole aikaisemmassa työelämässäni ehtinyt seuraamaan sivusta sellaisia harvoja tapauksia kun töitä on ollut niin paljon.

Sain myös katsoa miten asiakkaalta otetaan pika INR-testi ( international normalized ratio ) . Halusimme saada selville mahdollisimman nopeasti, onko asiakkaan verenohennuslääke tehonnut tarvittavalla tavalla. Arvon pitää olla kahden ja kolmen välissä ollakseen hyvä. Meidän onneksemme asiakkaan arvo oli 2,2. Jos arvo olisi ollut alle 2, olisi asiakkaalla ollut riski veren hyytymäperäisiin komplikaatioihin ja yli 3 riski verenvuotoperäisiin komplikaatioihin.

Kuume, hypertermia ja hypotermia

KEHON LÄMPÖTILAN MITTAUS

( Elohopeamittari, tämä on ns. perusmallia oleva kuumemittari,
jolla kuumetta voi mitata mistä vain  )

Kuumetta voi mitata erilaisilla kuumemittareilla. On elektronisia-ja elohopeamittareita. Kuumemmittareita yleensäkin on erimallisia riippuen siitä mistä potilas tahtoo kuumeen mitata.Vanhanaikaisempia elohopeamittareita on vain yhden mallisia ja niillä kuumetta voi mitata emättimestä, nivustaipeesta, perä-aukosta, suusta sekä kainalosta. Elektronisia mittareita on suunniteltu sellaisiakin, että niitä käytetään vain tiettyyn kehon kohtaan, esimerkiksi korvakuumemittareita sekä tutinmallisia kuumemittareita vauvoille.

KUUME

Kuumeen pääasiallinen oire on ruumiinlämpötilan nouseminen normaalia huomattavasti korkeammaksi, se on kehon yleisin apuväline taistella erilaisia sairauksia vastaan. Monet sairaudet aiheuttavat kuumetta, joista yleisin on nuhakuume eli flunssa.

Jos kyseessä on flunssasta aiheutunut kuume, voidaan sitä hoitaa kotoa käsin itsehoitoisesti. Tällöin täytyy muistaa juoda normaalia enemmän nesteitä koska lämmin keho haihduttaa sitä nopeammin pois. Korkean kuumeen ( 38-39 astetta ) alentamiseksi sekä olon helpotukseksi voi ottaa käsikauppalääkkeinä saatavia parasetamol- tai tulehduskipulääkevalmisteita. Fyysistä rasitusta tulee myös välttää.

Jos potilas kokee seuraavia oireita, tulee hänen hakeutua tutkittavaksi vuorokauden sisällä:

• Korkea kuume, joka on kestänyt 3-4 vuorokautta eikä selvästikkään aiheudu flunssasta
• ruumiinlämpö nousee yhtäkkiä oltuaan jo pari päivää poissa
• kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu tai virtsaamisvaiva
• kuumeisella henkilöllä on vaikea keuhko-, sydän - tai munuaissairaus

Välittömät syyt hakeutua lääkärin tutkittavaksi:

• nopea yleiskunnon lasku
• niskakipua, pahoinvointia ja oksentelua
• yhden tai useamman nivelen punoitusta tai kuumotusta

Hoitoon hakeutuminen voi myös olla potilaan yleiskunnosta sekä iästä riippuvaista. Esimerkiksi vastasyntyneen, hyvin sairaan tai raskaana olevan vastustuskyky on heikompi sekä taudin sietokyky on mitä yleisimmin heikompi

HYPERTERMIA

Tarkoittaa lämpöhalvausta sekä auringonpistosta. Elimistön liiallinen lämpeneminen josta aiheutuu oireita jotka ovat joskus vakaviakin. Ruumiinlämpöä voi kohottaa liiallinen fyysinen rasitus lämpimässä ilmassa tai pelkästään oleminen liian pitkään kuumassa ympäristössä ilman viilennystä. 

Hypertermia eroaa kuumeesta siten, että ruumiinlämmön nousu aiheutuu ilmaston kuumuudesta eikä kehosta itsestään.

HYPOTERMIA

Hypotermia tarkoittaa ruumiinlämmön laskua normaalista alhaisemmaksi ja siitä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Ruumiinlämmön laskiessa alle 34-asteen alkaa ihmisen tajunnantilassa esiintyä häiriöitä ja voimakkaita lihasvärinöitä. Alle 30-asteen hypotermia voi aiheuttaa tajuttomuuden. Sydän-ja hengitys pysähtyvät alle 25-asteen lämmössä. Hypotermiaa voi esiintyä myös monissa sairaustiloissa, esimerkiksi aivosairauksissa.

( korvakuumemittari )

Hypotermiaa hoidetaan ensinäkin aina toimittamalla potilas hoitoon. Potilas kuljetetaan (mieluiten makuuasennossa) mahdollisimman vähäisellä liikuttamisella, sillä pyritään välttämään kylmän veren liikehdintää jo kylmentyneeseen sydämeen. Huolehditaan avoimista hengitysteistä. Suojataan potilas lisäjäähtymiseltä, esimerkiksi riisumalla märät vaatteet tai käärimällä huopaan. Jos henkilö ei hengitä, tulee aiheuttaa puhallus-paineluelvytys. Hypotermia-potilas jonka sydän-ja hengitys ovat lakanneet toimimasta ja pupillit laajentuneet kuin menehtyneellä voi vielä olla täysin elvytettävissä, esimerkiksi hukkumistapauksissa. 

Lähteet: 

• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00793
• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00223
• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00298

Pääsisinkö takaisin lomalle jos kauniisti pyydän?

Mitään ei saa tehtyä ja vaikka saa niin pääkoppa syöttää liukuhihnamaisesti seuraavan tehtävän eteen täysin huomaamatta kuinka paljon on tullut tehtyä ja onnistuttua. "Ei ne työt tekemällä lopu" on oiva sanonta kun kärsii opiskeluahdistuksesta niinkuin minä.

Toki mieleen juolahtaa mainioita apuja tähän karuun kohtaloon:

1. Voi olla järjestelmällinen ja asettaa itselleen joka päivä vaikka pikkuruisen tavoitteen ja näin saada jotakin aikaiseksi
2. Aloittaa tehtävät ajoissa
3. Pitää kalenteria
4. Huokaista syvään ja hakeutua zen-tilaan "kyllä elämä vielä voittaa"
5. Hyvät yöunet ja terveelliset elämäntavat

Mutta kun on elämää koulun ulkopuolellakin ja minun kohdallani vielä semmoinen pikkupoika uhmaa täynnä niin tuntuu välillä mahdottomuudelta saada koulun ulkopuolella mitään siihen liittyvää tehdyksi. Sitten vielä se hauskanpito. Milloin kerkiää hassutteleen kun valoa ei näy tehtäväkasan alle? Toki on mussakin vikaa, koska en omaa noista viidestä opiskelua auttavasta keinosta yhden yhtäkään kun muisti pätkii ja keskittymiskyky herpaantuu ihan kaikesta.

Koulunkäynti kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa sittenkun pääsee siihen makuun ja saa kuin saakin jotain aikaiseksi. Tuskin maltan odottaa vuoden loppua kun hoidon näyttö on suoritettu ja voi keskittyä taas lomailuun. Niin kun siitä kesälomastakin on jo se kolme viikkoa aikaa..

Toki olen kelkassa mukana täysin, mutta stressaa kokoajan että tipahtaa ja jää rästejä sun muuta. Mutta niinkuin mulle aina sanotaan olen semmoinen huolien kerääjä, että kyllä tämä tästä. Kohta viimeistä vuotta mennään ja huomaankin että tämähän meni hyvin... ehkä.

Teemana syrjäytyminen

Syrjäytyminen pääpiirteittäin tarkoittaa ongelmallista suhtautumista muihin ihmisiin taikka yhteiskuntaa kohtaan.

(http://www.lily.fi/sites/lily/files/user/7555/2013/03/picture10.png)

Syrjäytyminen on tietynlaista yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Syitä tähän voi olla monia, ei ole olemassa normaalia tapaa syrjäytyä. Toki on yleisiä tapoja sekä tapauksia joihin media tarttuu kuten viimeaikoina vanhukset ja nuoret. Sitä kuitenkin tapahtuu kaikissa ikäluokissa. On lapsia, jotka syystä tai toisesta eivät kykene luomaan sosiaalisia suhteita, esimerkiksi päiväkodissa ollessaan. Tässä tapauksessa usein vanhemmat tai päiväkodin hoitajat voivat alkaa ennaltaehkäisemään asian etenemistä pahemmaksi keskustelemalla yhdessä ja lapsen kanssa. Tämäkin tilanne voi vaatia erinäisiä tahoja, esimerkiksi perheneuvola.

Syrjäytymiseen liittyy monia asioita. Se voi alkaa missä ikävaiheessa tahansa. Riskialttiit kohdat
ihmisen elämässä ovat isot elämänmuutokset, esimerkiksi työnmenetys, parisuhteen päättyminen, teini-ikä, lapsensaanti, sairaus, kulttuurierot, kehitysvamma, köyhtyminen, ystävän/tai perheenjäsenen menetys ja paljon muita.

Tulevana lähihoitajana on tärkeää tunnistaa syrjäytymiseen vaikuttavat riskitekijät. Ihannehan olisi, että syrjäytymistä kyettäisiin ennaltaehkäisemään. Asiakaskuntaan on tutustuttava, muutenkin kuin vain paperiversioihin heistä ( hoitosuunnitelma, potilastiedot ). Asiakkaiden papereihin kiinnittyy toki myös tärkeitä asioita ja niiden päivittäminen on erittäin tärkeää, jotta myös muut sinun lisäksesi pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan ja hoidon jatkuvuus pysyy. Tulee olla tietoinen kaikista asiakkaalle tarvittavista palveluista ja tahoista. Asiakkaan motivoiminen pitämään elämä mielekkäänä ja auttaa häntä toteuttamaan itseään.

(http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/kuvat/kkk_weblogo1.jpg)

Ihminen itse voi ennaltaehkäistä syrjäytymistä kokemalla säännöllisesti onnistumista sekä kuuluvansa johonkin yhteisöön, on se sitten perhe tai cheerleadertiimi tai luokkakaverit. Olemalla perillä tahoista, joista voi tarvittaessa hakea apua sekä huolehtimalla omasta terveydestään ( fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen).

Sosiaaliturva pitää sisällään jokaisen ihmisen oikeuden ihmisarvoiseen elämään ja yksilön kehittymiselle vältämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Esimerkiksi asunto, ravitsemus, terveys, koulutus, virikkeet yms.
Julkinen sektori tarjoaa, esimerkiksi päivähoitopaikan lapselle ilmaiseksi jos perheellä ei sillä hetkellä ole tuloja tai varaa maksaa päivähoitomaksuja. Päivähoito on hyvä tapa kehittää lapsen sosiaalisia taitoja sekä yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa voidaan ennaltaehkäistä lapsen syrjäytymistä havainnoimalla tätä jo varhaisessa vaiheessa perheen kanssa. Toimeentuloturva on tarkoitettu ihmisille, joilla ei ole tuloja tai ainakaan tarpeeksi. Siihen sisältyy kelan sekä sosiaalitoimen avustukset. Ensisijaisesti kelan tuet mm. työttömyysturva, asumistuki, opiskelijatuki, eläke jne. Toimeentulotukea saadaan täydentämään näitä pääasiallisia tukia, jotta ihminen saisi tämän lasketun välttämättömän toimeentulon verran avustusta. Toki ongelmakohtia näissä ovat ennalta lasketut yksilön menot. Yllättäviä menoja tapahtuu haluamatta ja vaikka eläisi kädestä suuhun mitä säästeliäimmin ei näiltä tule välttymään. Lisäksi, esimerkiksi asuinkustannukset eivät aina mene niinkuin niiden haluaisi menevän, kun halpoja asuntoja ei välttämättä ole saatavilla.

Toimeentulotukea haetaan kyseisen kunnan toimipisteeltä, joita on aina yksi. Ensin sinun tulee tavata sinun oma henkilökohtainen sosiaalitoimen asiakaspalvelijasi, jonka jälkeen tilanteesi kartoitetaan. Kun olet tavannut hänet kerran voit alkaa itsenäisesti hakemaan tukea joko sähköisesti kaupungin sivuilta tai toimipisteellä jättää hakemuksen sekä tiliotteet. Jos tilanteesi on muuttuva, joudut hakemaan tukea joka kuukausi uudestaan sekä toimittamaan erinäisiä tositteita ja papereita. Prosessi on hyvin stressiä nostattavaa kun tulosi ovat täysin kiinni toisista ihmisistä sekä joudut jatkuvasti lähettämään papereita ja odottamaan vastausta millä summalla yrität elää seuraavan kuukauden. Jos tilanteesi on vakaa niin sinulla on mahdollisuus saada sama summa, esimerkiksi kolmen kuukauden ajan. Sosiaalitoimi kustantaa ilmaiseksi mm. reseptilääkkeesi sekä yleisen terveydenhuollon toimipisteillä käyntisi sekä esimerkiksi silmälasit on mahdollista saada maksusitoumuksella. Toimeentuloa voivat saada ihmiset, joilla ei ole tuloja sillä hetkellä tai ylipäätäänkään, esimerkiksi sairaat, eläkeläiset tai opiskelijat.
Julkisen sektorin palvelut ovat vähätuloisille ihmisille ihanteellisia sosiaalitoimen antaessa maksusitoumuksia tai rahallista avustusta tarpeen vaatiessa, esimerkiksi läääkärikäynteihin ja reseptilääkkeisiin. Ohjaisin/auttaisin asiakkaan ensisijaisesti oman kuntansa julkisten palveluiden ääreen.

Yksityisiä sosiaali-ja terveyspalveluita on jokapuolella ja paljon. Hyvä puoli näissä on se, että niitä on lukuisia ja niitä on helpompi löytää. Julkisia palveluita kun on aina vain yksi kutakin jokaista kuntaa kohden. Jos asut syrjässä on sinun vaikea tavoittaa näitä tahoja jos et omista esimerkiksi autoa tai olet liikuntarajoitteinen ihminen. Toki liikuntarajoitteisena/tai kehitysvammaisena ihmisenä on mahdollista saada oma kuljetus, joka toki myös maksaa mutta mihin voi myös hakea tukea jos se on välttämätön elämän arkitilanteissa.

Kolmannen sektorin tahoja eli vapaaehtoistoimijoita on lukuisia. Palveluja on suunnattu jokaiseen tarpeeseen, mutta niiden löytäminen voi olla haastavaa jos ei omista tai osaa käyttää tietokonetta/internettiä. Niiden pariin meidän lähihoitajien tulisi osata avustaa ihmisiä, joka myös auttaa meitä työssämme kun saamme asiakkaan tukemiseen apua myös näiltä tahoilta.


Esimerkki case

Tauno Tuntematon kärsii päihderiippuvuudesta jo useampaa vuotta. Hän on menettänyt päihteille työnsä, ihmissuhteensa sekä kotinsa. Tauno on koditon ja keräämällä pulloja hän saa ainoan tienestinsä käyttää päihteitä. Lisäksi Tauno saa vähäisen ravitsemuksensa kerjäämällä/ tai roskiksia kaivamalla. Hänen perheensä ei ole tekemisissä taunon kanssa, koska hän on niin kokenut parhaaksi.
Humalassa usein poliisin pakeille joutunut Tauno on ohjattu päihdeseurantaan.

Aloittaisin asioinnin kartoittamalla hänen tilanteensa keskustelemalla. Taunon tapauksesta lukemalla ja siihen perehtymällä voi päätellä asioita, mutta työtä ei voi perustella päättelyyn. Parhain tapa on lähestyä ihmistä tuomitsematta ja osoittaa, että on siinä häntä varten. Miten hän kokee tilanteensa, miten hänen mielestään elämän tulisi muuttua, jotta se olisi ihmisarvoinen.

Sosiaali-ja terveyskeskuksen kautta Taunon saisi apua mielenterveytensä sekä päihteistä vierottautumisensa hoitoon. Hänelle laadittaisiin hoitosuunnitelma. Toimeentulo hoito-ja kuntoutusajan suunniteltaisi niin, että tauno kykenisi palaamaan mahdollisimman hyvin takaisin arkielämään jakson loputtua.

Taunon sosiaalista syrjäytymistä jatkossa voisi ennaltaehkäistä, esimerkiksi kolmannen sektorin tarjoaman AA ( anonyymit alkoholistit ) ryhmäterapia tapaamisilla, joissa hän voisi olla terveessä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa jotka samaistuvat ja voivat jakaa samankaltaisia kokemuksia. Jos mahdollista hoidon edetessä myös perheeseen yhteyden ottamiseen kannustaminen olisi ihanteellinen ratkaisu, tietenkin niin että kannustaa asiakasta ottamaan kyseisen askeleen eikä painosteta. Taunolla on myös mahdollisuus saada tulevaisuudessa työttömyystukea sekä työvoimatoimiston avustusta uuden työpaikan etsintään.

lähteet: https://www.thl.fi/fi/, http://www.te-palvelut.fi/te/fi/, http://www.aa.fi/, http://www.kela.fi/, http://www.espoo.fi,

(http://www.kela.fi/image/layout_set
_logo?img_id=2174196&t=1440501424042)

Haastattelu syrjäytymisestä (päihteillä) sekä siitä selviytymisestä

lääkehoidon kurssi-pistäminen

Haasteellinen osa-alue neulakammoiselle mutta uskalsin! Ja jopa pistin ystävääni pohkeeseen sekä olin itse pelkääjän paikalla! odotan innolla kurssin tulevia laboraatio tunteja kun pääsee tekemään!

Miten minä hoitajana toimin ja mihin kiinnitän huomiota?

Omaishoito

Kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Kunta yhdessä omaishoitajan kanssa tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen, liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja tekevät yhdessä hoito-ja palvelusuunnitelman hoidettavalle.

Olet nyt siis lähihoitajana siinä tilanteessa, että sinä olet se henkilö, joka ottaa omaishoidon asian puheeksi Hiljan ja Maurin kanssa.

Lähestyessäni pariskuntaa olisin ennakoinut tilannetta niin, että olisin kunnolla perehtynyt heidän tilanteeseensa. Pyrkisin luomaan keskustelussa tunnelman, jossa pariskunta tuntisi olonsa hyväksi enkä lähestyisi heitä muka tietämällä heidän elämästään enemmän kun he itse. Kunnioittaisin heitä ja ottaisin heidän huolenaiheensa ja kysymyksensä vakavasti ja olisin läsnä.

 Huolenpitotyön menetelmiä tässä tilanteessa käyttäisin usempia:

Puheeksiotto, jonka avulla kartoittaisimme asiakkaan tilannetta. Täyttäisimme huolen puheeksioton lomakkeen jolloin saisimme mm. kartoitettua asiakkaan sosiaalisen verkoston ja tämän huolen astetta. Tämä helpottaa asioiden etenemistä ja saattaa myös avata asiakkaan silmiä hänen ongelmistaan.

Motivoiva haastattelua joka sopii muutostyön työmenetelmäksi. Omaishoidon muuttaessa asiakkaiden elämää on hyvä motivoida tätä ja saada hänetkin oivaltamaan että muutos tukee heidän molempien hyvinvointiaan ja terveyttään.

Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö tulee esille omaishoidon kokonaisuudesta. Maurin aviopuolison lisäksi toimintaan vaikuttaa monta eri ammattiauttajaa ja tahoa. Käyttäisin moniammatillisen työn mallina tässä tilanteessa läheisneuvonpitoa, jossa vahvistetaan asiakkaan ja hänen lähipiirinsä asemaa ja voimavaroja omien asioidensa selvittämisessä sekä ratkaisemisessa.

Vuorovaikutustilanteessa minun tulisi huomioida läsnäolo, motivoiva keskustelu sekä kunnioitus. Ensinnäkin minun tulisi ymmärtää heidän tietävän tilanteensa, en anna heidän ymmärtää että luulen tietäväni mikä on heille parhaaksi paremmin kuin he itse. Pyrkisin luomaan luottamuksellisen asiakassuhteen välillemme, kertomalla heille kaiken mitä heidän tulee tietää ja vastaukset heidän mahdollisiin huolenaiheisiinsa. 

Omaishoitoon liittyy monia eri tahoja. Sosiaali-ja terveyshuollon palvelut, omaishoitajan vapaiden ajaksi annettavat palvelut sekä palkkioita ja tukia hoitavat palvelut. Maurin sosiaalinen ja fyysinen kunto tietysti vaikuttaisi asiaan. Jos hän olisi täysin hoidettava toki tuen ja avuntarve olisi suurempi kuin jos hän pystyy jollain tasolla huolehtimaan itsestään sekä terveeseen vuorovaikutukseen.

Hoitosuunnitelma ja verkostokartta

Hoito-ja palvelusuunnitelma auttaa asiakasta suunnattoman paljon, mikä tilanne tahansa. Tässä kartoitetaan asiakkaan tilannetta ja sosiaalista verkostoa.Se toimii palveluja kokoavana työvälineenä ja siitä hyötyy hoitajan lisäksi asiakas itse. Se auttaa asiakkaan hoitosuunnitelman suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä

Verkostokartta on asiakkaan kanssa toimiville hoitajille ja asiakkaalle erittäin tärkeä työväline. Näin ylläpidetään asiakkaan sosiaalista verkostoa ja parhaassa tapauksessa laajennetaan sitä näin tukien asiakkaan hyvinvointia suunnattomasti. Erityisesti vanhusten kasvava yksinäisyys aiheutuu suurilta osin siitä, etteivät he välttämättä halua vaivata muita, oli kyseessä sitten lapsi tai kalakaveri. Meidän avullamme syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä ja välttää.

Asiakkaan kokonaistilanne muuttuu ajan mittaan ja voi muuttua hyvin radikaalistikkin. Jos kyseisiä työvälineitä päivitetään ja pidetään ajan tasalla niin koen, että voi. Tietysti myös jokaisen asiakkaan kanssa toimivan ihmisen tulisi myös paperin lisäksi tutustua ihmiseen ja kohdella häntä kunnioittaen eikä vain sairaana ihmisenä. Jos asiakas kykenee olemaan terveessä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa työkaluja voidaan päivittää haastattelemalla häntä. Myös asiakkaiden mielipiteet ja mieliteot muuttuvat, vuosi sitten asia oli näin mutta se ei välttämättä ole enää. 

Huolenpitotyö eri asiakasryhmissä, omaishoito

Omaishoitaja on henkilö, joka on tehnyt omaisensa tai läheisensä kotikunnan kanssa sopimuksen omaisen hoitamisesta. Omaishoitaja on siis hoidettavan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön omainen taikka läheinen. Esimerkiksi omaishoitaja voi olla vammaisen lapsen vanhemmat taikka sairaan henkilön puoliso.

Omaishoitajalla on oikeus omaishoitolain mukaan oikeus vapaapäiviin, hoitopalkkion maksamiseen hoidon keskeytyessä sekä muun muassa hoitajan työttömyysturva on mahdollistettava. Omaishoitajan velvollisuuksiin kuuluu muun muassa se, että hoitaja pystyy sitoutumaan hoidettavaan sekä se, että hoitaja pystyy ja haluaa tyydyttää hoidettavan tarpeet. 

Hoidettavan turvallisuus ja terveys on oltava taattu.

Hoidettavan oikeuksiin kuuluu asianmukainen hoitotyö sekä parhaiden mahdollisten olosuhteiden takaaminen. Tämän lisäksi omaishoidettava on oikeutettu ruoka-avustukseen.

Hoito tapahtuu hoidettavan kotona ja usein myös hoitaja asuu samassa taloudessa. Hoito tapahtuu hoidettavan päivittäisiä rutiineja seuraamalla. Poikkeus on etäomahoito, jossa hoitaja asuu toisella paikkakunnalla. Tämän tyyppisessä tilanteessa, hoitaja käy hoidettavan luona viikonloppuisin mahdollistaen hoidettavan pärjäämisen seuraavan viikon ajaksi.

Omaishoitajan päivä koostuu hoidettavan perushyvinvoinnin ylläpitämisestä. Esimerkiksi ruokailutapahtumat ja hygienian hoito kuuluvat hoidettavan arkeen. Tämän lisäksi erilaisista sairauteen liittyvistä asioista pidetään myös huolta, kuten esimerkiksi lääkityksestä taikka haavahoidosta. Myös hoidettavan erilaiset paperiasiat ovat hoitajan vastuulla, jos hoidettava on tarpeeksi huonossa kunnossa, kuten pankkiasiat yms. Myös viriketoimintaa omaishoitajat yleensä järjestävät.

Riskejä hoidettavan näkökulmasta ovat maallikon tekemät hoitovirheet. Jos hoitaja ei ole saanut asianmukaista koulutusta taikka perehdytystä, erilaisia asiavirheitä saattaa tapahtua. Tämän tyyppisiä asiavirheitä saattavat olla muun muassa esimerkiksi lääkityksen virheellinen annostelutapa taikka yleisen hoitotyön vajaivainen hoito. Hoitajan kannalta suurimmat riskit liittyvät työuupumukseen, sekä fyysisiin rasituksiin, sillä työolosuhteet ovat harvoin kotioloissa yhtä hyvät kuin sairaala- taikka hoitokotiympäristöissä.

Usein hoidettavalle on helpompaa ottaa apu vastaan tutulta henkilöltä, joten hoitosuhde on luottamustäyteinen. Tämän lisäksi hoitaja tekee työtä täydellä sydämellään, kun kyseessä on läheinen. Tämä seikka vaikuttaa merkitsevästi työn laatuun. Tuttu ympäristö antaa turvallisen pohjan elämiselle. Laitokset saattavat vaikuttaa negatiivisesti hoidettavan psyykkiseen hyvinvointiin.

Eri vuoroja ja fiiliksiä

( Hoitkokodin slogani <3 )

DAY.4

Olen tehnyt aamu, ilta ja viikonloppuvuoroja. Aamuvuoroja pääasiassa, koska minun pitää miltei aina olla hakemassa poikaani päiväkodista ja haluan viettää sen vähän ajan päivästä mitä minulle töiden jälkeen jää hänen kanssaan kun se on mahdollista.

Aamuvuorot eivät ole kovin hektisiä minulle koska opiskelijana en pysty tekemään kaikkia työtehtäviä. Hoidan yleensä 2-3 asiakasta ja autan muita heidän töissään. Minulla jää aina aikaa nautiskella kahvikupponen tai pari. Vietän luppoajan yleensä asiakkaiden kanssa ja käyn esimerkiksi ulkoilemassa tai kuuntelemme musiikkia heidän kanssaan.

Iltavuorot ovat muun henkilökunnan mukaan paljon rauhallisempia kuin aamuvuorot. Muistisairaat ihmiset tosin alkavat yleensä elämöimään iltavuoroa kohden. Ulkovaatteet päällä osastolla vaeltaa aina muutamia menossa töihin tai pankkiin tai yleisimpänä kotiin. Heidän kanssaan usein puhelen ja pyrin rauhoittamaan heidät keskustelemalla joko jostain muusta tai kertomalla heille hienovaraisesti faktoja. Esimerkiksi kerron heidän olevan kotonaan ja että ulos ei juuri sillä hetkellä voi mennä, koska pelkäisimme että hän ei osaisi takaisin kotiin eli, että ajattelemme vain asiakkaan parasta emmekä kiusaa häntä. Tämä on usein kerrottava asiakkaalle, kun he ajattelevat meidän tekevän heille kiusaa vaikka ajattelemme vain heidän turvallisuuttaan. Osastoltahan ei pääse ilman korttia pois mitenkään ja ovet portaisiin ovat aina lukittuina. 

Viikonloppuvuoroa tehdessäni huomasin sen olevan työntäyteistä. Arkisin yksikössä on ruokapalvelutyöntekijöiden lisäksi siivoojat. Viikonloppuina he ovat vapailla, jolloin kaikki tämä ylimääräinen jää hoitajille. Minua hirvitti ajatella osaston usein ollessa vajaalla henkilökunnalla töissä sitä työn määrää mitä heillä on tehtävänä. Ei voi muuta kuin nostaa hattua hoitajille.

Pidän osastosta paljon! Olen tutustunut paremmin asiakkaisiin ja voin sanoa jo tuntevani heidät, osan paremmin ja osan huonommin mutta kuitenkin

. Tunne ei heidän kohdallaan tosin ole molemminpuolinen sillä he harvoin minua muistavat. Olen kuitenkin henkilökunnan ja asiakkaiden seurassa tuntenut olevani pidetty. Työni hoidan huolellisesti ja tarkoin, sillä tämän työssäoppimisen aikana olen tehnyt virheitä ja niistä oppinut sen verran että teen kaiken rauhallisesti ja tunnollisesti. Työssäkäymiseni aikana osastolta on lähtenyt ihmisiä, mutta olen yllättynyt kuinka olen osannut olla tunteilematta sen enempiä vaan ottanut asian vastaan asiallisesti ja jatkanut töitä. Olen oppinut uutta ja minua on perehdytetty hyvin. Minulla on kaksi omaa ohjaajaa, mutta olen huomannut että vaikka he eivät olisikaan vuorossa on aina joku joka seuraa tekemisiäni ja opettaa minulle uutta. 

Työturvallisuus ja aseptiikka

Day.3

Työpaikallani on otettu huomioon hygienian hoitaminen erittäin hyvin. Käsienpesupisteitä on ympäri osastoa järkevästi. Käsidesiä ja käsisaippuaa jokaisella pisteellä kuin myös asukkaiden huoneissa.

Turvallisuus huomioidaan työvaatteilla, ulospääsyteillä, kulkukorteilla ja hissillä.Kulkukorteissa on sisäänrakennettu siru, joka reagoi oviin. Ovissa ei ole avaimenreikää vaan korttia näytetään tunnistuslaitteeseen, jossa punainen valo muuttuu vihreäksi kun ovi on auki. Tämä systeemi toimii myös hississä niin, että hissillä ei pääse alas ellei näytä tunnistuskorttia. Näin ennaltaehkäistään asiakkaiden karkaaminen.

Työergonomia näkyy säädettävillä sängyillä, työkengillä ja asiakkaiden liikkumiseen soveltuvilla apuvälineillä. Esimerkiksi kävelykeppi, pyörätuoli, rollaattori yms.
Osastolla on myös nostolaite. Ergonomia näkyy myös siinä, että raskaimmat työt hoidetaan pareittain ja osaston hyvän työhengen takia apua on hyvin helppo pyytää.

Hyvä perehdytys on myös auttanut paljon jokaisella osa-alueella!

Ihanat asukit

DAY.2

Hoitokodissa jokainen asukas tarvitsee jonkinlaista apua. Vaikkakin itse olin hieman yllättynyt kuinka moni asukas on niinkin omatoiminen kun he ovat. Olen jo tämän parin päivän aikana huomannut kuinka olen itsekin alkanut ajattelemaan vanhuutta. Hoitokodissa on kaikenlaisia ihmisiä. On tehty vaikka mitä ja oltu vaikka minkälaisessa työssä. Mitä tahansa on elämässä tehty ja saavutettu, on kaikilla kuitenkin samankaltainen tilanne nyt. Tuntuu kummalliselta kuulla millaisia he ovat joskus olleet kun näkee mitä heille on tahtomattaan eletystä elämästä riippumatta käynyt. On melko sydäntä särkevää nähdä kuinka kahdessa minuutissa voi unohtaa juuri puhutut asiat. En usko turhautuvani tähän piirteeseen muistisairautta, mutta en myöskään usko että se tuntuu minusta ikinä vähemmän pahalta.

Toisena työpäivänäni tutustuin hieman paremmin "Eteläsiiven" asukkaisiin. He olivat kuin myös toisen siiven asukit, erittäin ihania ja sympaattisia jokaikinen. Pääsin juttelemaan paremmin asukkaiden kuin myös muun henkilökunnan kanssa kun olin päässyt ensimmäisen päivän jännityksestä suurrimmaksi osin eroon. 

Olin aikalailla yhden hoitajan apumiehenä ja seurailin hoitotoimenpiteitä, pääsin myös itse avustamaan yhtä asiakasta aamutoimissa. Se oli jännää. Vaikka on tehnyt samankaltaista työtä useamman vuoden niin tuntuu kun olisi vasta ensimmäistä kertaa silmät pyöreinä työpaikalla. Tähän vaikuttaa asiakkaiden yksilöllisyys ja vaikka asiakkaat vaatisivatkin samaa hoitoa eivät he samallatavalla reagoi hoitoon tai ylipäätänsäkkään ole samanlaisia.

Hoivakodissa ei ole ollenkaan haava-hoitoa tai katetroitavia asiakkaita. Olen onnellinen asiakkaiden puolesta, mutta surullinen menetetystä uudesta kokemuksesta. Tosin eräs hoitaja totesi haavahoidon puutteen merkitsevän hyvää perushoitoa ja se on totta, en edes tullut ajatelleeksi asiaa tältä kannalta. Jee, Kotikallio!

Hoito-ja huolenpito, työssäoppimispäiväkirja

TYÖSSÄOPPIMISPÄIVÄKIRJA 

( day.1 )

( Pohjoissiiven huoneet )

Kotikallion hoivakodista ensivaikutelma oli aivan mahtava! Hissistä neljänteen kerrokseen astuttuani silmiin pisti liuta hymyileviä asiakkaita ja kissa juoksi jalkojen ohitse syömään osaston keittiöön. Tunnelma oli hyvin leppoisa ja kaikki tiesivät heti minun olevan opiskelija, joka helpotti pientä alkujännitystä huimasti. 

( Pohjoissiiven päiväsali )

( Asiakkaiden iloksi Helsingin Eläinsuojeluyhdistykseltä otettu Hipsu-kissa )

En ensimmäisenä päivänä tehnyt paljoa. Työni liittyi lähinnä asiakkaiden syöttämiseen ja sänkyjen petaamiseen, pehmeä lasku takaisin työelämään. Juttelin osan asiakkaista kanssa ja vietin aikaa päiväsalissa. Suurimmaksi osaksi "pohjoissiivessä". Kerroksessa oli 24-asiakasta jotka oli jaettu Pohjoissiipeen ja Eteläsiipeen niin, että molemmilla puolilla oli aina 12-asiakasta. Vaikka olin ensimmäistä päivää aamuvuorossa, ei tunnelma ollut mitään sellaista mitä odotin eli hirveää aamuhälinää, hässäkkää ja kiirettä. Työtä tehtiin ammattitaitoisesti ja rauhallisesti. Asiakkaille annettiin aikaa herätä ja nauttia aamupalasta sekä lepäillä hetki ennen nostoa pyörätuoliin, avustusta päiväsaliin kävelyttäen tai rollaattoria apunakäyttäen. Lähinnä koko osasto oli autettavaa jossakin määrin, jotkut enemmän jotkut vähemmän. 

( Pesuhuone, jossa mm. pyykinpesukoneet )

Perehdytykseni oli erittäin hyvää ja yksityiskohtaista. Tiedän turvajärjestelyistä, asiakkaista, kaikista ulospääsyteistä, osaston säännöistä ja järjestelyistä. Ei ainakaan tule mieleen mitään mitä minulle ei olisi kerrottu. Osasto muistuttaa hyvin paljon vanhaa työpaikkaani, joten ainakin ensimmäisen päivän jälkeen tuntuu siltä, että tämä on minulle lähinnä jo oppimani vahvistamista suurimmaksi osaksi. 

Odotan innolla seuraavaa päivää ja sitä, että pääsee kunnolla töihin ja tutustumaan paremmin asiakkaisiin ja muuhun henkilökuntaan!